Perjantaina sain siis yhden vararenkaan vyotarolleni lisaa. Se paiva ei kuitenkaan ihan mennyt suunnitelmien mukaan taman "malarian" astuessa kuviohin. Tarkotuksena oli syoda juhlalounas koko henkilokunnan voimin ja illalla lahtea kylille poikkain kanssa. Aamulla voin viela semihyvin, mutta lounasta kohti alko alamaki:) Juhlalounaaks oli siis naiden juhlaruokaa pilauta, joka on riisia, missa on pari perunan palaa, vahan lihaa ja pieni salaatti. Ja sita oli PALJON. Hankalaa tasta juhlallisuudesta teki se, etta meinasin oksentaa joka suupalalla :) Ja se oli noloa, koska se oli kuitenki niille tosi herkkua...Hassua oli myos se, etta vaikka kaikki ties, etta on mun synttarit, kukaan ei koko paivan aikana onnitellu. Mutta taalla synttareilla ei olekaan juurikaan minkaanlaista arvoa, harvemmin ihmiset sita juhlistaa, ne on "rikkaiden" juttuja. Ainoo joka sano onneks olkoon oli yks asiakas myohemmin illalla haha. Noi ei oo ilmeisesti muutenkaan tottunu ainakaan tyopaikalla tyoaikana kokoontumaan yhdessa syomaan, nimittain kaikki soi lautasensa tyhjaks ja poistu, ilman sen suurempaa hopottelya. :D
Illalla sitte pomo kysy, mita oireita mulla on ja oli heti sita mielta, etta se on malariaa...Rohkenen epailla mutta vedin silti sinisia pillereita kourakaupalla lahinna muodon vuoks. Ja oli se mita oli, alkaa olla jo parepi olo. Kaikki ketka mut tuntee voi varmasti uskoa miten hankalaa ja epamukavaa oli olla melkein viikko syomatta :) Janin sanoin "Voi sua, ku me kaikki tiietaan miten paljon sa tykkaat syoda" HAHA! Illalla pippuripihvin sijaan soin siis palan arbuusia...Kakunki oli keittio leiponu, mutta myos se meni parempiin suihin. Ei ollu heleppoa kuulkaas! ;) Ja superpileet vaihtuki sitte hoyhensaariin...
Tassa ei oo siis kamalasti kerinny tapahtua, ko oon vaan maannu teltassa hyvin turhautuneena. Huomenna toivottavasti kiivetaan toisille vesiputouksille, jos vaan kunto antaa periks! Lauantaina piti tulla paikallisten rumputanssi poikien vetamaan show tanne. Ne paatti olla ilmaantumatta paikalle. Mika on ihan yleinen ongelma taalla...Lupaukset on mitattomia. Mika on ite tosi vaikeeta ymmartaa, mutta naille se, etta jotain sovitaan, harvemmin tarkottaa mitaan pitavaa. Sen takia naa pomot on valilla ihan kusessa, kun ne kuitenki yrittaa palkata paikallista vakea tosta viereisesta kylasta, mutta luottamuspula usein koituu esteeks.
Toinen kummallinen asia on se, miten naa paikalliset oppii (tai siis ei opi). Yhtena tyonkuvana meilla on olla supervisors lahinna siihen etta kaikki pelaa ravintolassa/baarissa ja siivojien puolella. Taalla on ollu yks tytto tossa meian raflassa toissa jo muutaman kuukauden. Aluks Herra W aka iso pomo sano, etta se tytto on vaan yksinkertasesti hyvin hidas. Meille tuli Janin kanssa tosi pahamieli, ku oltiin ihan varmoja, ettei sen ymmarryksessa oo mitaan vikaa, vaan se on lahinna kielimuuri. No ma sitten yritin hyvin rauhallisesti opettaa (vahan myos swahilia kayttaen) sita, mille puolelle haarukka ja veitsi katettaessa AINA laitetaan.. Se naytti ymmartavan ja mietin vaan, ettei kukaan ollu koskaan kunnolla sille opettanu. Noh kun neljannen kerran olin sille kadesta pitaen nayttany ja joka ruokailulla ne oli silti miten sattuu, rupesin epailemaan, ettei se ehka ollukaan vaan kielimuuri :) Sen ymmartaa siina mielessa, etta naille nyt ei todellakaan oo tarkeeta, miten pain haarukka on poydassa, vaan, etta ylipaatansa on ruokaa poydassa. Ni tammonen lankkareiden hossottaminen on noille luultavasti jotain, mita ne ei ymmarra. Mutta ko ite on tottunu siihen, etta seuraat kerran vieresta ja sitte osaat tehda saman ongelmitta. Huomaa taas, miten itsestaanselvyytena sita pitaa montaa asiaa..
Mun tehtavana on ollu myos kattoo noiden siivojien peraan ja etta ne tekee kaiken aina oikein. Se oli aluks aika turhauttavaa, kun ne ei puhu SANAAKAAN englantia (se haarukkatytto sentaan jotain). Vahan ihmettelin, etta miks niita opettamaan laitetaan ihminen, joka puhuu vahiten samaa kielta koko lodgessa! No yritin sitte elekielella nayttaa, mihin kuuluu mikaki ja etta kaiken pitaa olla aina samallailla. Loppuenlopuks kaannatytin semmosen siivouslistan swahiliks, ni ne voi se kadessa menna siela ja kattoo kohta kohdalta, etta kaikki on tehty. Hyvin kummallista on se, etta noille pomoille ei oo ennen tullu mieleen antaa listaa niiden omalla kielella, vaan englanniks on kaikki. Ku sanoin herra W:lle, etta pitaisko ton listan olla swahiliks eika enkuks, ko ne ei kerta sita enkkua puhu, ni se sano "Kyla ne oppii". Just. Niin perus. No mutta nyt se lista on swahiliks, mutta en kahen ekan paivan jalkeen jaksanu juosta koko aika tarkistamassa niiden perassa, ni voin vaan toivoa, etta kaikki on nyt oikein tehty :) Helpompi sitte ku on oikeesti asiakkaita. Ei taalla viela oo hirveesti, muutama aina sillon tallon. Ku nyt noi siivoojat siis tulee tanne joka paiva ja siivoo noi teltat MISSA KUKAAN EI OO EES KAYNY saati nukkunu uudestaan ja uudestaan. Mutta ne ei nayta siita turhautuvan, ni mikas siina.
Mites sä niinku sitte lopetit sen malaria -lääkityksen? Eiks sitä enää tarvi vai käsitinkö väärin Janin selityksistä. Mites muuten alkaako sun malarian kaltanen sairastelu jo helpottamaan?
ReplyDeleteJa eikös toi teiän ekskursio Afrikkaan jo oo aika iso askel kohti samantyyppistä elämää ku sillä heimolla joka on täysin eristyksissä 'sivistyksen' parista vaikka teillä nyt tietokoneet ja baarit ja sensellaset mukavuudet onki siellä =)