Markku, taa kone ei anna mun vastata sun kommenttiin ni vastaan tahan. Elikas juu lopetin ne Lariamit henkilökohtasen laakarini kehotuksesta. Ei oo karmesia nakyny muutamaan yohon ja toivonmukaan ne ei palaakaan! Hyij! Syon niita sinisia pillereita sitte vastasuudessa aina ko tuntuu kuumeiselta. Taalla kaikki pillerit on siis hyvin varikkaita. Jani osti tanaan sen tulehtuneeseen haavaan pinkkimustia nappeja :)
Se haarukkatytto sai potkut btw, ko se pisteli haarukoita taskuunsa. Tavallaan se ei ollu mikaan hullun iso menetys, ko naytti vahan toivottomalta se touhu. Supervisioimisen lisaks meian tarkee tyotehtava on auttaa noita saamaan responsible tourism sertifikaatti. Sen kolmesta osuudesta ekonominen ja ekologinen on jotaikuinkin reilassa, mutta meian tehtavana on puuttua siihen sosiaaliseen puoleen. Siis siihen, etta henkilokuntaa kohdellaan hyvin ja etta niilla on lailliset vapaapaivat ym. Siina on kylla vahan tekemista...Kolme naista tyontekijoista tulee ton Mangula-kylan ulkopuolelta (Mutta Tansaniasta silti, ainoostaan johtajat on Briteista), joten niille on jarjestetty asuminen taalla Hondo Hondossa. Tassa on viikon verran satanu öisin aika reippaasti ja selvis, etta Bonnien huoneeseen sataa vetta sisaan. Siela oli myos hometta ja se joutu vetaa antibiootteja, koska voi huonosti. Ku se kerto meille tasta ja kaytiin tsekkaa se luukku, luvattiin samantein etta siihen tulee muutos. Hannah ja Woody (omistajat) tuli juurikin sopivasti kaymaan, niin Hannahille kerrottiin samantien ja monta muutaki faktaa mihin pitaa tulla muutos. Hannah on oikeesti tosi ihana ja aidosti valittaa noista tyontekijoista ja haluaa niiden parasta. Ukkonsa on kylla toista maata... Se on oikeesti aikas aidosti mu**paa... Hyvinkin itsekeskeinen tapaus. Katotaan Janin kaa aina monttu auki sen toimintaa. Hohhoijaa, onneks se on Darissa ja me taalla ni ei tarvii sita hirveen usein katella. Mutta siis Hannah rupes heti hoitaa sita Bonnien kamppa-asiaa. Ja hyvin hyvin syva oli liikutus, ku Bonnie sai kuulla, etta saa ehjan kodin, ja kiitti meita hymyillen valkoset hampaat loistaen "Now Im happy". Oli pakko poistua paikalta, koska en halunnu, etta se nakee mun yliliikuttuneen olotilan :) Se oli onnellinen, kun sai ehjan katon paan paallensa, minka pitais olla jo pelkastaan oletusarvo... Mutta se ei muuta tarvii eika paljoa muutenkaan valita. Muutenki taalla hymy on jotain, mista liikutun joka kerta (eli siis koko aika, koska taalla hymy on herkassa:)). Naiden hymy tulee jotenki niin sydamesta, eika se oo mikaan pikkuhymy vaan taydellinen jenkkihymy sanokaa mun sanoneen! Ja seki, ko hymyilet jolleki ja saat hyvin aidon, suuren ja ilosen hymyn takasin, se on vaan priceless. Ja ehka jopa parasta on se, etta saat niin monta pienta ihmista onnelliseks vaan silla, etta oot olemassa ja ne nakee sut ja paasee huutelemaan. Ne hyppii ja ponppii ja kiljuu ja nauraa! Se saa tuntemaan suurta länpöä ja taas kerran liikuttumaan siita, miten ne ihmiset, joilla ei oo mitaan, osaa arvostaa pienia asioita elamassa ja tulee onnelliseks hyvin hyvin pienista asioista...J
Ja edelleenki huomaa, miten sita pitaa oikeestaan lahinna ihan kaikkea itsestaanselvyytena. Kuten esimerkiks niinkin yksinkertasia asioita kun vessapaperi tai jonkunnakonen tiskatessa toimiva harja/rätti. Ei meinaa loytya niin millaan. Tai JAATOLO, mun henkireika!!:) Onneks viereisesta kylasta saa sentaan! Ei tarvii ajaa ku puoltoista tuntia sita hakemaan, mutta on se sen arvosta! Nojoo, myonnetaan, ettei sinne tulis ehka ihan vaan sen jaatolon takia ajettua..Mutta se on kiva bonari ;)
Matkasuunnitelmiin tuli pieni muutos. Alunperinhan oli tarkotus menna mahdollisesti Ruandaan ja Ugandaan ja sielta Keniaan, mutta nyt houkuttaiski paljon enemman Malawi, Sambia ja Victoria Falls!! Jos loytyis jonkunnakosia halpoja lentoja ni vois lentaa sielta sitte takasi ehkapa Dariin, siita Sansibarille ja pikkuhiljaa kohti Keniaa, josta on lento takasi. Muuutta katotaan ny. Huomena lahetaan Darin kautta Arushaan, missa on Karibu-messut. Mennaan sinne siis promoomaan Hondo Hondoa neljaks paivaks. Siella siis hotels meet touroperators ja myyvat ihteaan vaimitensemeni. Sitte jaadaanki noin viikoks lomailemaan ja "vihdoinki" nakemaan lisaa elaimia!! Aka tuhlaamaan kaikki rahat ylihinnotelluille safareille. Vaikka ei silla, etteiko meian apinat ja norsut olis viihdetta, mutta on se kiva saada vahan uusia tuulia ;) Tasta kaikesta tulikin mieleeni, etta matkaseuraa oltais vailla!! Jani on houkutellu kaverinsa Markun reissaamaan meian kanssa loppua kohden, ni maakiiii tarviin kavelin! Ei silla, etteiko meilla olis kivaa kolmistaan (tai myoskaan kahestaan), mutta lisaseura ei oo koskaan pahitteeks! Pistakaapa korvan taakse! Ja Markku, nyt se on huudettu kaikille, ni et voi enaa peraantya ;)
En tainnukaan kertoa viela, etta viikko sitte kun ne norsut tapansa mukaan vaels tosta pihan poikki tonne kylaan syoden matkalla kaiken, mika eteen sattu, joku ampu yhen niista. Taalla oli siis jonkunnakonen laki, etta jos ne menee ton luonnonsuojelualueen ulkopuolelle, niin viranomaset saa ampua. Se ei kuitenkaan kuollu siihen vaan lahti takas metsaan, josta se sitte loydettiin myohemmin :( Nyt se laki on kumottu eika niita saa enaa tappaa, vaikka ne kuinka sois sun kaiken elannon. Mutta tosin nyt niita ei oo nakyny sen jalkeen, koska ne pelkaa. Ja niita on siis monta eri laumaa, ni ne on ilmeisesti toisilleen infonnu tasta episodista.. Tosi surullista, mutta ne tosiaan syo 300 kiloa paivassa, ja hyvin usein ihmisten farmeilta. Mutta toisaalta ihminen on tullu niiden tielle, norsut oli taalla eka...Hankalia juttuja...
Apinoita tosin on viela ja palajon! Se on kylla vaan loputtoman hauskaa seurata niiden touhuja! Ykski paiva ne hyppeli puusta toiseen yks kerrallaan. Toiset odotti jonossa. Eika ollu mikaan pikkuhyppy. Ja yks vauva-apina pelkas, ni se meni ihan ku ihmisetki: Otti vauhtia, mutta peraanty joka kerta viime hetkella. Hyvin suloista. Niilla nayttaa olevan niin huoleton elama :) Skorppioonin Jani bongas myoski! Ja missas muuallakaan ku tossa polulla baarista toimistoon, eli siis siella missa kavellaan ilman kenkia jatkuvasti. Ma nyt en yllattaen nahny yhtaan mitaan...Tanaan bongailtiin lintuja, se oli hauskaa! Taalla on niiiin mageita lintuja! Aiti, Juuhanille vaan terveisia, etta se olis aika fileissa taalla ;) Ma oon vaan tosi huono kaikkien elaimien spottaamisessa, ko oon vaan yksinkertasesti niin sokee. Meni vaikka kuinka kauan, etta hiffasin norsun, vaikka se oli naaman edessa! Onneks Jani nakee kaiken ja ottaa kuvia, ni maki oon niinkö tavallaan sitte nahny kaiken ;)
Jani lupas kirjottaa tarinoita, ku tullaan parin viikon paasta Arushasta!
Aika paha mulle koska nyt ois tosi noloa sanoa enää ei =)
ReplyDeleteOotte onnistunu saamaan aika haasteellisen työnkuvan koska toi sosiaalinen vastuu on aika hankala. Onks siellä sitte tietyt kriteerit mitkä paikan pitää täyttää, että se myönnetään se sertifikaatti? Vai arvioidaanko sitä vaan silleen kokonaisuutena ja verraten muihin koska eiks siellä osallistuttu johonki sairaalan rakentamiseen jne ni vois olettaa sellasen toiminnan olevan aika tärkeetä arvioitaessa sitä kokonaisvastuullisuutta.
Hei kivaa ku kirjotat tänne kuulumisia ni myös tällaset facebookittomat pysyy teijän perässä :) Vaikuttaa että hauskaa on ja ainaki teillä on duunissa haastetta! Koitappa päästä tänne kirjottelemaan mielellään vaikka useemminkin ja Jani myös! Kuviakin odottelen :D
ReplyDeleteSebbe lähettää teille terkkuja myös ja koittakaapas nyt pysyä terveenä siellä!
Mahtavuutta! Ois ihan kingia liittya teijan remmiin, mutta vahan ootte liian kaukana! PUsuja ihanat
ReplyDeleteThis comment has been removed by the author.
ReplyDelete